LISÄTIETOA

1

Mikä on äidinkieli?

Äidinkieli on yksilölle ajattelun, tunteiden, identiteetin ja sosiaalisten suhteiden kieli, ja se voidaan määritellä useilla eri tavoilla. Niin kutsutun järjestyskriteerin mukaan äidinkieli on henkilön ensimmäisenä omaksuma kieli, taitokriteerin mukaan parhaiten osattu kieli. Määräkriteerin mukaan se on henkilön eniten käyttämä kieli. Identiteettikriteerin mukaan taas äidinkieli on kieli, jonka puhujien joukkoon henkilö tuntee kuuluvansa. Yksilöllä voi olla yksi tai useampia äidinkieliä. Oman äidinkielen taidoilla ja oman kulttuurin arvostuksella on yhteys yksilön kielikompetenssin ja monikielisyyden kehittymiseen sekä muiden oppiaineiden ja kielten opiskeluun.

(OPH 2016, s. 3-4)

2

3

Mitä tarkoittaa rekisteröity äidinkieli?

Jokaisella Suomessa asuvalla henkilöllä on väestötietojärjestelmään rekisteröity äidinkieli. Viranomaiset keräävät sen avulla tilastoja väestöstä ja suunnittelevat palveluja kielten mukaan.

Miksi juuri nyt?

Monet asiantuntijat ja raportit ovat jo suositelleet nykyisen järjestelmän muuttamista. Monikielisten ihmisten määrä Suomessa on kasvussa, joten on tärkeää muuttaa nyt, jotta vältytään myöhemmiltä ongelmilta.

MIHIN TIETOA REKISTERÖIDYSTÄ ÄIDINKIELESTÄ KÄYTETÄÄN –

JA MIKSI NYKYINEN JÄRJESTELMÄ EI TUE KÄYTTÖTARKOITUSTA?

Väestötietojärjestelmään kirjattu kieli toimii viranomaisille apuvälineenä monella eri tapaa. Tietoa käytetään esimerkiksi palveluiden suunnittelun ja palvelutarpeen ennakoinnin tukena. Nykyinen yhden äidinkielen rekisteröintijärjestelmä ei anna todenmukaista kuvaa eri alueiden kielellisestä kirjosta, joten järjestelmä ei todellisuudessa tarjoa kunnille heidän tarvitsemaansa tietoa.

Tilastokeskuksen mukaan vieraskielisten henkilöiden määrä vuoden 2021 lopussa oli 8,3 prosenttia koko väestöstä. Todellisuudessa henkilöiden, jotka puhuvat muuta kuin kotimaista kieltä, määrä on huomattavasti korkeampi. Vieraskielisten- sekä kaksi- ja monikielisten perheiden vanhemmat saattavat kirjata lapsensa äidinkieleksi suomen, koska he uskovat sen helpottavan lapsen arkea. Esimerkiksi huoli lapsen eriarvoisesta kohtelusta rekisteröidyn äidinkielen suhteen, tai tarve todistella omaa kotimaisen kielen kielitaitoa saa usein vanhemmat kirjaamaan valtaväestön kielen lapsen äidinkieleksi. Lasten todellinen kielitaito ei näin ollen välity rekisteristä.

Mahdollisuus kirjata useampi kuin yksi äidinkieli väestötietojärjestelmään helpottaisi merkittävästi kuntien monikielisyyttä tukevien palveluiden suunnittelua ja mitoittamista. Nykyisen rekisteröintitiedon mukaan esimerkiksi oman äidinkielen opetuksen tarvetta ei onnistuta arvioimaan oikein. Rekisteröimällä useampi äidinkieli voitaisiin taata jokaiselle Suomessa asuvalle kaksi- ja monikieliselle henkilölle tämän ansaitsema, oikeanlainen tuki. Jokaisella on nimittäin oikeus omaan kieleen – olkoon se yksikössä tai monikossa.

Muutosta on suositellut Euroopan neuvoston ministerikomitea. Komitea on suositellut, että Suomessa tulisi helpottaa moni-identiteetin ja useampaan kieliyhteisöön kuulumisen ilmoittamista väestötietojärjestelmään. Komitea on pyytänyt Suomen viranomaisia varmistamaan vapaata itseidentifikaatiota koskevan periaatteen (puitesopimuksen 3 artikla) mahdollistamalla sen, että väestörekisteriin voidaan merkitä henkilön kuuluminen useisiin eri väestö- tai kieliryhmiin, jotta tiedot kuvastaisivat paremmin yksilön omaa valintaa.

Rekisteröintijärjestelmä on päivitettävä tukemaan Suomessa asuvien kielellistä moninaisuutta. Kaksi- ja monikielisyys on merkittävä osa lukuisten henkilöiden elämää, arkea ja identiteettiä. On aika tunnistaa Suomen moninaisuus ja tehdä useamman äidinkielen rekisteröimisestä mahdollista.